Artikkelit

Työelämä herättää jatkuvasti ajatuksia, kysymyksiä ja uusia oivalluksia.

Tähän osioon kokoan artikkeleita, tutkittua tietoa ja näkökulmia työelämän ilmiöistä, työhyvinvoinnista ja    kohtaamisen merkityksestä.

Palautuminen ei ole vain yksilön vastuulla 

Mitä enemmän työ kuormittaa, sitä tärkeämpää palautuminen on. Silti juuri kiireisimpinä aikoina siitä huolehtiminen jää usein taka-alalle.

Epsteinin ym. (2026) tutkimuksessa tarkasteltiin vastavalmistuneille sairaanhoitajille suunnattua palautumisohjelmaa sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat palautumiskeinojen hyödyntämiseen työelämässä.

Tutkimuksen mukaan palautumista voidaan edistää lisäämällä tietoa, vahvistamalla yksilöllisiä palautumiskeinoja ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhteiseen keskusteluun. Pelkkä yksilön toiminnan muuttaminen ei kuitenkaan riitä, jos työolosuhteet eivät mahdollista palautumista.

Keskeisiä havaintoja tutkimuksesta:

• Oman hyvinvoinnin arvostaminen: palautumisesta huolehtiminen edellyttää omien tarpeiden tunnistamista ja niiden asettamista riittävän tärkeälle sijalle.

• Vertaisuuden merkitys: kokemusten jakaminen samankaltaisissa tilanteissa olevien kanssa vähentää yksin jäämisen kokemusta ja auttaa löytämään uusia toimintatapoja.

• Yhteisen keskustelun voima: reflektio, kokemusten vaihtaminen ja uusien toimintatapojen seuranta tukevat muutosta.

• Työyhteisön toimintakulttuuri: työpaikan kirjoittamattomat säännöt vaikuttavat siihen, koetaanko taukojen pitäminen ja palautumisesta huolehtiminen hyväksyttäväksi.

• Organisaation vastuu: työvuorosuunnittelu, työn kuormittavuus ja mahdollisuudet taukoihin vaikuttavat olennaisesti palautumiseen.

Tutkimuksessa nousi esiin myös kiinnostava ristiriita. Hoitotyössä muiden hyvinvoinnista huolehtiminen on työn keskeinen tehtävä, mutta samalla työntekijöiden mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan voivat jäädä puutteellisiksi.

Palautumista ei voida jättää vain työntekijän omalle vastuulle.

Vaikka tutkimus toteutettiin sairaanhoitajien keskuudessa, sen herättämät kysymykset ovat ajankohtaisia monilla toimialoilla.

Millainen suhtautuminen työyhteisössämme on palautumiseen? Onko taukojen pitäminen hyväksyttävää myös kiireessä? Uskallammeko tunnistaa ja sanoittaa omaa kuormitustamme?

Kestävä työhyvinvointi rakentuu sekä yksilön mahdollisuudesta huolehtia itsestään että työyhteisön halusta ja kyvystä tukea sitä.

Lähde: Epstein, M., Söderström, M., Rudman, A., Tucker, P. & Dahlgren, A. 2026. The importance of self-care and contextual factors: A process evaluation of a recovery intervention for new nurses. International Journal of Nursing Studies Advances, 10, 100485.

https://doi.org/10.1016/j.ijnsa.2026.100485